MainSleaze

Siksi, että jos kertoisimme, poistaisitte mainitut osoitteet listoiltanne, mutta ette lakkaisi lähettämästä roskapostia muihin osoitteisiin, joiden omistajat eivät ole valittaneet, mutta jotka eivät pyytäneet saada viestintäänne yhtään sen enempää kuin spam-ansammekaan. Valittajien poistaminen listoilta ei ratkaise ongelmaa. Roskapostin lähettämisen on loputtava tyystin, ei vain roskapostin lähettämisen siitä valittaneille tahoille.

On monta hyvää syytä siihen miksi näin on:

1. Ei pitäisi joutua valittamaan siitä, että vastaanottaa sähköpostia jota ei pyytänyt alun perinkään. Roskapostin lähettäminen on hyvien tapojen vastaista. Vastaanottajilla ei ole rajattomasti aikaa sähköpostin seuraamiseen. Vastaanottajien, ei lähettäjien, pitäisi voida valita mitä postilaatikosta löytyy.
2. Oman turvallisuutensa ja yksityisyydensuojansa vuoksi keskimääräistä käyttäjää ei tulisi neuvoa yrittämään pyytää poistumista postituslistoilta, joille hän ei itse pyytänyt joutua. Kenties juuri Teidän reaktionne listaltapoistumispyyntöön on, että osoite poistetaan ja se siitä. Sepä hyvä. Ymmärrämme kyllä, että vastaanottaja voisi turvallisin mielin ottaa yhteyttä juuri Teihin, pyytää päästä pois listaltanne, eikä tapahtuisi mitään muuta kuin se, mitä käyttäjä oli pyytänyt: osoite otettaisiin pois listaltanne. Harmi vain, että näin toimimalla olette vähemmistössä massasähköpostin lähettäjien joukossa. Useimmat niistä, jotka lähettävät ei-toivottua sähköistä massaviestintää, “reagoivat” poistopyyntöihin jättämällä ne huomiotta (valtaosa toimii näin) tai tekemällä käyttäjälle jotain ikävää. Kenties poistoa pyytänyt osoite lisätäänkin toiselle listalle: varmojen toimivien osoitteiden listalle, joka voidaan myydä muille roskapostin lähettäjille parempaan hintaan. Kenties käyttäjää yritetään huijata jotenkin, nythän tiedetään että viestit ko. osoitteeseen luetaan. Tai kenties käyttäjälle voidaan yrittää lähettää haittaohjelma, jotta hänen tietokoneensa saataisiin parempaan käyttöön. Useimmat käyttäjät eivät kykene erottamaan muuten rehellisiä ei-toivottua sähköistä massaviestintää käyttäviä tahoja tosi pahiksista. Ette todellakaan halua rohkaista heitä toimimaan oman etunsa vastaisesti. Listalta poispääsyn pyytäminen tilanteessa, jossa käyttäjä ei kykene erottamaan turvallista turvattomasta, ei ole käyttäjän etujen mukaista.
3. Internet-palveluntoimittajien ja yritysten ei pitäisi joutua maksamaan lisäkapasiteetista voidakseen vastaanottaa roskapostia. Palvelinympäristöjen omistajien täytyy maksaa tietoliikenneinfrastruktuurista, palvelintietokoneista sekä tallennus- ja varmistusjärjestelmistä joilla sähköpostipalvelut käyttäjille toteutetaan, eivätkä nämä ole ilmaisia. Jos roskapostin osuus on 80% kaikesta sähköpostista (kuten Yahoo taannoin ilmoitti asian olevan heidän verkossaan), niin suurin piirtein neljä viidestä sähköpostipalvelimesta käsittelee pelkästään roskapostia, ei sellaista sähköpostia jota vastaanottajat oikeasti tahtovat. Näistä aiheutuvat kulut maksaa tietenkin loppuasiakas. Tämä ilmenee paitsi palvelun kalliimpina hintoina myös siinä, että web-sivustoilla, joita käyttäjät käyttävät, mainossisältö syrjäyttää yhä suuremman määrän varsinaisesta sisällöstä, sekä siinä, että varsinainen posti tulee hitaammin perille ja palveluntoimittajan palvelun taso ei muutenkaan ehkä ole sitä mitä se muuten olisi samaan hintaan. Toisin sanoen vastaanottajat maksavat (tietämättään ja tahtomattaan, sekä voimatta vaikuttaa asiaan mitenkään) ainakin osan mainoskampanjastanne, mikä ei ole kiva juttu.

Jos sähköpostinne aiheuttavat valituksia, pelkkien valittajien osoitteiden poistaminen (eli listojen puhdistus) ei vaikuta millään tavalla mihinkään yllämainituista seikoista. Kun valituksia tulee, lähettäjän tulee selvittää niiden alkusyy — toisin sanoen se, miten listoille on päätynyt sähköpostiosoitteita, jotka eivät alun perinkään halunneet olla listalla — ja korjata asiainlaita.

Jos ostitte osoitelistan (mikä on aina huono ajatus), niin ostetulle listalle lähettämisen täytyy loppua.

Kyllä, Suomessa on sähköisen viestinnän tietosuojalain 27 § mukaan sallittua lähettää B2B-spammia epähenkilövastaanottajille, ja useimmat jos ei peräti kaikki täällä mainituista suomalaisista tahoista ovat tehneet juuri täsmälleen niin ja käyttäneet tarkoitukseen ostettua listaa, joka on joko YTJ:n sisältö jossain muodossa tai latvialaisten web-sivuilta keräilemä luettelo yritysten info@- yms. osoitteista.

B2B-spam on aivan yhtä spammia kuin kaikki muukin spam ja johtaa yrityksenne “mainostamiseen” täällä Mainsleazella ja toivottavasti myös sulkulistauksiin erilaisilla DNS-mustalistoilla.

Ostetuille listoille lähetetty massasähköposti on spammia. Haluatteko olla spammaajia? Sitä paitsi ostettujen listojen käyttö on nimenomaisesti kielletty useimpien järjissään olevien sähköpostipalveluntoimittajien käyttöehdoissa.

Ai niin, ja ostetut listat sisältävät usein virheellisiä ja vanhentuneita henkilötietoja, joita ei henkilötietolain 9.2 pykälän mukaan saa käsitellä ollenkaan, ja tämän sivuvaikutuksena B2B-spammista tulee myös B2C-spammia, joka on sähköisen viestinnän tietosuojalain 26 pykälän mukaan laitonta.

Jos palkkasitte jonkun arvaamaan asiakkaidenne sähköpostiosoitteita julkisista lähteistä (e-pending; tälle ei oikein ole osuvaa suomennosta eikä ilmiö taida olla Suomessa edes tunnettu), niin sellaisenkin sähköpostiosoitelistan käytön täytyy loppua, koska on todennäköistä, että merkittävä osa saamistanne osoitteista joko ei kuulu asiakkaillenne, tai asiakkaanne ovat varanneet ko. osoitteet muuhun tarkoitukseen kuin viestintään yrityksenne kanssa.

Jos sivustollanne on lomake, jolla voi ilmoittautua postituslistallenne, mutta ette rutiininomaisesti varmista, että listoillenne päätyneet osoitteet todella kuuluvat niille, jotka haluavat teistä kuulla, olette kenties joutuneet kiusanteon välikappaleiksi. Sähköpostilistoja, joille kuka tahansa voi ilmoittaa minkä tahansa osoitteen ilman että lähettäjä tarkistaa sitä, kuuluvatko ilmoitetut osoitteet todella ilmoittajalle, käytetään usein tällaisiin tarkoituksiin. On parempi varmistaa asia jo osoitteiden ilmoittamisen yhteydessä, mutta jälkikäteenkin sen voi tehdä, jos muuten on todennäköistä, että suurin osa listan sisällöstä ei ole sitä itseään. Tällaista prosessia kutsutaan englannin kielellä nimellä permission pass, ja se tarkoittaa sitä, että listalle lähetetään täsmälleen yksi ainoa viesti, jossa pyydetään vahvistamaan että halutaan olla yhä listalla. Vastanneet saavat jatkaa, kaikki muut poistetaan listalta, eikä prosessia toisteta vaan kaikki muut osoitteet kuin ne, joiden suostumus on vahvistettu, hävitetään kaikilta listoilta.